lauantai 18. helmikuuta 2017

Pokemon GO! Toinen Generaatio! Vihdoin täällä!

 
 
Tässä kun perjantai aamuna heräilin ja vilkaisin Pokemon Gota tarkistaakseni näkyisikö sinä aamuna mitään sen kummempaa. Yllätys oli suuri kun tavanomaisten Pidgey Rattata Spearow kolmikon sijasta nearby olikin täynnä mustia silhuetteja.
 
 
 
Joitakin tunteja myöhemmin sitä viipotettiin pitkin kaupungin katua uusia otuksia etsimässä. Vaikka tähän asti olen ollut sitä mieltä ettei seuraava generaatio saa miulta osakseen samanlaista intoa kuin ensimmäinen, kummasti sitä kuitenkin jaksoi innostua jokaisesta uudesta otuksesta joka sattui tutkassa näkymään.

 
 
Varsinkin eilen toisen aallon monit tuntuivat vallanneet maailman. Ensimmäisen aallon otuksia ei juurikaan näkynyt ja otusten ilmestyvyys tuntui olevan hiukan tavallista suurempaa.
Tänään tilanne tuntui jo hiukan rauhoittuneen tavanomaista Pidgey Rattata Spearow kolminaisuuttakin näkyi tututtuun tapaan.
 



 
 
Hiukan uusista Pokémoneista huolimatta päädyin kummastelemaan sitä kuinka usein otusten kehittyneempiäkin muotoja tuntui vastaan lyllertävän. Itse kun kuulun siihen koulukuntaan, että en ole kiinnostunut ottelemaan gymeillä. Kymmenen kolikon houkutin ei ole tarpeeksi suuri jotta olisin valmis näkemään sen vaivan. Tavoitteeni on pää asiassa vain kerätä ne kaikki.... minkä kannalta kehittyneemmätkin muodot ovat plussaa. Mutta hiukan hassua sinällään kun en oikein näe mitään syytä kerätä enää Lebyba, Swinud, Sentret + paria muuta möttiäistä joiden toisen muodon jo löysin.
 

 
 
Myös uusien Eeveelutioneiden Espeonin ja Umbreonin haltuunotto oli mielestäni hiukan turhan helppoa saman tapaista nimikikkaa käyttäen kuin edellistenkin Flareonin, Jolteonin ja Vaporeonin kohdalla.
 

 
 
Mutta tätä nyt on odotettu sen verran pitkään, että ininät sikseen. Alkuaikojen Pokémonien etsinnän riemu on hiukan päässyt palautumaan ja joudun luultavasti pyörtämään suurimman osan puheistani. Kuten, etten muka laittaisi uuden generaation otusta kävely kaverikseni. Kunhan saan Charizardin, josta yllättäen uupuu enää 15 namia, päädyn valitsemaan seuralaisekseni luultavasti jonkin uuden otuksen. Sillä ensimmäisen generaation kaveri vaihtoehto olisi Magicarp joka kaipailee vielä 200 namia tullakseen Gyaradokseksi...... Joten, en vain innostu Gyaradoksesta niin paljoa, että sen tekisin.
 
 
 
Toinen puuttuva ensimmäisen aallon otus oli vielä hetkisitten Omastar. Onneksi ehdin napata sen pois alta juuri päivää ennen toisen generaation niskaan rymähtämistä.
 


 
 
Mitään räjähdysmäisen häikäisevää emme ole vielä sattuneet nappaamaan. Skarmory on pari kertaa tutkassa näkynyt, mutta molemmilla kerroilla olimme liian kaukana ja laiskoja lähteäksemme sitä etsimään.
 
 
 
 
Kuten kaikki tietävät osalla ensimmäisen aallon otuksista on kehitysmuoto toisessa aallossa, mutta suurimpaan osaa erinäisiä evoluutioita tarvitaan jokin vaihtoehtoisista evoluutio itemeistä. Kyseisiä esineitä tuntuu olevan todella haastavaa löytää. Eikä omalle kohdalle ole vielä ainuttakaan osunut.
 
Onneksi toisen generaation kehityskaari on vasta aluillaan ja vasta pieni osa otuksista on jäänyt haaviin joten eiköhän tässä vielä ehdi PokeStoppeja pyörittelemään ennen täydellistä Pokedexiä.







torstai 16. helmikuuta 2017

Pokémon Boosteri Ihmiskoe Osa 2.


Alkuviikko oli ja meni, mutta lopulta postiluukku kolahti ja boosteri kokeen toinen puolikas voitiin aloittaa.
Tällä kertaa käsittelyssä hiukan vanhemmat setit. Alkaen vuoden 2007 Diamond & Pearl aloitus boosterista. XY boosteri joka nähtiin jo edellisissä avajaisissa, toimii tällä kertaa pääte pisteenä koko kokeilulle.
Pakko todeta jo näin alkuu, että hiukan yllättynyt olin. Uudemmat XY sarjat osoittautuivat paljon antoisimmiksi seteiksi kuin tässä osuudessa avatut. Vaikkakin yksi boosteri per setti on toki vain pintaraapaisu satoihin kortteihin joita se pitää sisällään. Mutta silti onni ei tällä kertaa vanhempien sarjojen puolella.


Ensimmäisenä siis vuoden 2007 Diamond & Pearl. Mitään järin ihmeellistä ei boosteri pitänyt sisällään. Harvinaisinkin kortti sattui tällä kertaa olemaan Machamp


Seuraavana avattavana oli Mysterious Treasures. Aarre jäi tällä kertaa kuitenkin löytymättä.

 
Majestic Dawnin myötä siirrymme vuoteen 2008. Tämä kolmas boosteri osoittautui ihan oivalliseksi avaukseksi kun sen sisältä paljastui rareina Articuno ja Jolteon.


Legends Awakened jatkoi hyvän tuurin linjalla ja oli kaiken kaikkiaan paras boosteri tästä ryhmästä. Usea ensimmäisen generaation Pokémoni on aina plussaa. Suht harvinaiseksi osoittautunut holo Dragonite oli myös eittämättä paras näistä seteistä ilmaantunut kortti.


 
 

Diamond & Pearlien jäätyä taakse siirrymme vuoden vaihteeseen 2009 ja Platinum sarjan aloitus boosteriin. Valitettavasti tuurini taisi tässä vaiheessa loppua. Holo Shaymin oli setin harvinaisin kortti... itse pidän ehkä eniten tässä nipussa Diglettistä

 
Vaikka Supreme Victors boosterin Charizardin voisi kuvitella enteilevän hyvää. Mitään mainittavaa ei boosteri pitänyt sisällää. Rarena Garchomp.... joka olisi voinut olla harvinaisempi jos holo kuviointi olisi ollut erilainen T_T
 


vuoden 2010 Heartgold Soulsilver Unleashed jatkoi hienoisesti hiipuvalla linjalla. Pääsääntöisesti perus kortteja sisällään pitänyt boosteri.


Hs Undaunted ei antanut sen enempää syytä riemuun.


Ainut Black & White boosteri Noble Victories ei nostanut rimaa sen korkeammalle.


Ja viimeisenä uusinta yritys XY aloitus boosterista.


Kuten nihkeästä kommentoinnista saattaa arvata boosteri kokeen ensimmäisen osan boosterit lämmittivät mieltäni huomattavasti näitä enemmän. Odotukseni olivat täysin päinvastaiset, mutta tällainen tuuri tällä kertaa.
Olisi hienoa jatkaa kokeilua entistä pidemmällä aivan boosterien alkupäähän, mutta niiden haltuunsa saaminen on nykyään aika kiven alla. Olin jo yllättänyt siitä, että niinkin vanhoja kortteja kuin 2007 vuoden Diamond & Pearl oli vielä saatavilla.

Mikään avatuista buustereista ei kuitenkaan onnistunut tekemään niin suurta vaikutusta, että haluaisin niiden pariin palata. Sinällään omaa onneaan olisi joskus mielenkiintoista kokeilla, sillä koskaan ei voi tietää mikä kortti kohdalle sattuisi.
Kaiken kaikkiaan boostereita tuli avattua 19 kappaletta vuodesta 2007 aina tähän päivään asti.

Erityiskiitos kuvien otossa avustaneelle assistentilleni. Ilman häntä olisi kortti nippujen läpi käynti ollut hidasta ja puuduttavaa.

tiistai 14. helmikuuta 2017

Viimeiset Féikmonit!

Tässä kortti kansioita läpi käydessäni satuin löytämään luultavasti ensimmäisen väärennetyn Pokémon korttini johon kohdistuneet epäilyt sysäsivät minut perehtymään väärennettyjen korttien tunnistukseen.
Nyt asiasta tietävänä korttien tunnistaminen tuntuu aika yksinkertaisen helpolta, mutta ensimmäisellä kerralla asiaan ei välttämättä osaa kiinnittää huomiota. Kuten en minäkään osannut.

Olen aikaisemminkin kirjoittanut feikki korttien vaaroista (tästä näkee) mutta en ole ollut aivan tyytyväinen tuotokseeni ja yritänkin nyt tuoda tiiviimmässä paketissa tarkemmin kuvin esiin yksityiskohtaisemmin aidon ja väärän tavaran eroja.



Otetaan tällä kertaa vertailupareiksi Weezing kortit. Jo Pokémonin nimi paljastaa kumpi on halpa kopio, mutta ei anneta sen häiritä.
Aito nyt kuitenkin vasemmalla ja feikki oikealla. Aito kortti on paljon vaaleampi, kortin pääväritys ei vielä välttämättä paljasta väärää. Mutta jos katsomme esimerkiksi oikean yläkulman tyyppimerkintää on psyyke pallo niin tumma ettei kuviota meinaa kunnolla erottaa. Tekstejä kannattaa myös tarkkailla. Tällä kertaa en löytänyt yhtäkään kirjoitus virhettä, mutta niitäkin esiintyy. Erilainen fontti ja asettelu ei vielä anna täyttä varmuutta.
Jos oikein pikkutarkkuuksiin mennään The Defending sanan yläpuolella oleva psyyke pallo ei ole aivan täysin linjassa muun tekstin kanssa.


Myös Nidoking Weezingin Koffin on sumea  kun taas aidosta sen erottaa selkeästi. Myös Pokémonin taustojen erot tulevat tässä kuvassa paremmin esille.


Jos on niin ettei kuvapuoli anna täyttä varmuutta kortin vääryydestä. Kannattaa katsoa kortin taakse. Oikeastaan varmin ja helpoin tapa selvittää kortin aitous on katsoa suoraan sinistä takaosaa. Kuten huomaatte, oikean puoleinen kortti on sinisyydessään paljon vaaleampi, oikeaa reunaa ei juurikaan ole koska kuvan keskitys on täysin pielessä.
Useimmiten väärä kortti on sinisyydeltään huomattavasti vaaleampi ja helposti havaittavissa. Vanhemmat kortit n.1995-2005 ovat väritykseltään paljon tummemman sinisiä kuin uudemmat joten korttien aikakausi kannattaa ottaa huomioon niitä vertaillessa.


Jos kortin kumpikaan puoli ei paljasta väärää oikeasta kannattaa käyttää taskulamppua tai vaihtoehtoista valon lähdettä. Oikea kortti ei juurikaan läpäise valoa, ja kortin sisuksista on havaittavissa verkkomainen sisus.


Väärä kortti taasen päästää valoa läpi ja verkkomaisen sisuksen sijasta kortin läpi paistaa takapuolen Pokémon teksti.
Aina valo temppu ei toimi. Jotkin feikit on tehty paksummasta ruskeasta pahvista joka läpäisee harmillisen heikosti valoa.


Aidon kortin sisällä on mustaa paperia joka estää valon läpäisyn. Paperi on nähtävissä mustana raitana jos kortin reunaa katsoo tarkkaan. Jos raita ei näy varmasti voi korttia varovasti taivutella, siis vain hiukan. Ei niin paljoa, että kortti taittuu. Väärä kortti tuntuu useimmiten löysältä kun taas aito on huomattavasti tukevampi eikä välttämättä juurikaan edes taivu.


Väärä kortti on sisukseltaan vain tavallista valkoista pahvia. Kun taas aidossa on kerrosten välissä mainitsemani musta paperi.
Uudemmat feikit tuntuvat usein olevan vain vaisuja valkoisia pahvikopioita. Vanhemmista feikeistä on löydettävissä useammasta kerroksesta tehtyjä väärennöksiä.


Kun kortin epäaitoudesta ollaan täysin varmoja voimme huoletta halkaista Nigoking Weezingin ja huomata juuri sen minkä jo tiesimmekin. Kortti on sisältä tylsän valkoinen.

Onko vääristä korteista sitten jotain haittaa?
On. Varsinkin jos ostat käytettyjä kortteja yksityishenkilöiltä, koskaan ei voi myyntikuvien perusteella tietää ovatko kortit aitoja. Varsinkin jos kuvat ovat otettu vain etupuolelta.
Tiedän tämän kokemuksesta. Halpaan on menty.
Joskus esim Huuto.netissä näkee myytävän kortteja jotka ovat selkeästi vääriä, mutta joita myydään aitoina tai pahimmillaan harvinaisina.
Väärennökset eivät ole minkään arvoisia oli kyse sitten mistä kortista tahansa.


Siksi kehotankin tuhoamaan jokaisen vastaan tulevan väärennöksen. Vaikka väärät kortit eivät tuskin koskaan tule kokonaan katoamaan, ainakin osasta voidaan päästä eroon eivätkä ne enää koskaan päädy kenenkään kokoelmaa pilaamaan.

sunnuntai 12. helmikuuta 2017

Enemmän Pokémon. Vähemmän peli.

Viime aikoina olen kokenut muutosten tuulten puhaltelevan blogini lävitse. Päädyn yhä useammin kirjoittamaan Pokémon korteista kuin videopeleistä, joiden keräilyä käsitteleväksi blogiksi olin blogini aluksi, ehkä, enemmän tarkoittanut.
Vaikka aiheilla on tapana rönsyillä, keskittyä milloin mihinkin minun mieltäni sillä hetkellä painavaan asiaan. Mutta koska blogini aiheet ovat täysin verrannollisia oman elämäni sen hetkisiin keräilyyn ja peleihin liittyviin edesottamuksiin ovat Pokémon kortit päässeet valtaamaan alaa.


 
Todellisuudessahan blogini suunnan muutos kertoo minun itseni muutoksesta. Kortit antavat minulle nyt sen minkä joskus sain videopeleiltä ja niitä ennen elokuvilta. Löydän itseni yhä useammin selaamassa netin myynti ilmoituksia jotka käsittelevät Pokémon kortteja kuin metsästämässä halpoja keräilyversioita peleistä joista olen joskus haaveillut. Sama pätee uutuuksiin, olen enemmän kartalla ja kiinnostunut tutkimaan uusia kortteja kuin julkaistavia tai jo julkaistuja pelejä.
 
Tässä taannoin laitoin laatikossa lojuneen Ps3:ni myyntiin jää nähtäväksi meneekö konsoli kaupaksi. Konsoli on pysynyt matkassa mukana sillä verukkeella, että ehkä joskus palaan vanhempien pelieni pariin. Sitä päivää ei tule. Olen kuitenkin enemmän keskittynyt Ps4n tarjontaan nyt ja tulevaisuudessa.
 
Siinä missä pelien kiinnostus arvo laskee vuosien edetessä Pokémon korteilla se tuntuu säilyvän. Vaikka kokonaisen setin saakin kasattua sen kasaaminen ja omistaminen tuottaa aivan erilaista tyytyväisyyttä. Niiden ääreen on helpompi palata vaikka vain katselemaan saavutustaan ja niillä on enemmän tilaa laajentua.
 
Videopelit eivät tietenkään ole poistuneet elämästäni, enemmänkin asettuneet kortti harrasteen rinnalle. Tulen varmasti vielä turinoimaan jostakin keräilyversiosta..... luultavasti jostain uudemmasta pelistä jota kohtaan olen tuntenut pakottavaa paloa... God of War IV on luultavasti tällainen peli jonka hankkimista en voi jättää välistä....ja Final Fantasy XII The Zodiac Age.
Mutta muuten en oikein osaa sanoa.... O.o
 
Pelit kuten Elder Srcolls ja Fallout sarjat, Final Fantasyt, Bioshock, Dark Souls ja Bloodborne. Tulevat ehkä aina olemaan pelejä joiden pariin on mukava palata, jotka aina tuntuvat tarjoavan jotain uutta, sisältöä, tutkittavaa ja antavan tarvittavaa haastetta. Jollain tavalla niistä on tullut osa minua.
 
Vaikka Pokémon kortti settieni loppuun saattaminen tuntuu nykyään usein junnaavan paikallaan olemalla samalla niin lähellä mutta silti niin kaukana, niiden kerääminen tuntuu enemmän keräilyltä. Niistä osaa olla aivan eritavalla... ylpeä...
 
 

Olen myös harkinnut vaihtoehtoa , että jaan blogini kahtia. Toiseen pelejä ja toiseen Pokémon kortteja käsittelevään blogiin. Mutta koska epäilen peli aiheiden pysyttelevän enemmän taka'alalla voisi toisen blogin päivitys välit olla todella suuria. Joten ehkä tyydyn vain tekemään pieniä muutoksia oman profiilin infoboxiin.
 
 


perjantai 10. helmikuuta 2017

Pokémon Boosteri Ihmiskoe Osa 1.


Kuten viime postauksessa mainitsin. Oli tälle viikolle tarkoitus mahduttaa vielä yksi Pokémon kortti aiheinen postaus. Mutta koska Kusti ei polje joka paikasta joka paikkaa yhtä nopeasti tuli tästäkin teoksesta kaksi osainen. Mikä sinänsä on ihan hyvä, kortti pussien läpi käynnissä kun kuitenkin meni oma aikansa. Aikajana tulee vähän seuraavaan settiin päästessä kärsimään, mutta ei se mitään.

Avataan aluksi hiukan tämän kuva kollaasin tavoitetta.
Päämäärä: avata mahdollisimman monta erisarjan boosteria..... tämä "mahdollisimman monta" tarkoittaa 16 kappaletta. Kokoelmaa olisi tietysti halutessaan voinut laajentaa vielä älyvapaimpiin mittasuhteisiin. Mutta koska halusin pitää budjettini mahdollisimman minimaalisena tyydyin suht helposti saatavilla oleviin pussukoihin.
Tarkoitus: tutustuttaa itsensä menneisiin korttisarjoihin ja yrittää vähän lieventää nihkeää suhteutumistaan uudempiin Pokémoneihin.
Bonuksena: Löytää edes hienoja rare/Ultrare kortteja.


Ensimmäisenä XY sarjan 2014 aloittanut XY boosteri, joka oli aika huono aloitus tälle testille. Kymmenen kortin joukosta ei löytynyt mitään silmiinpistävää. Rarena toimi.... nyt tarkkana nimen kanssa... Conkelpurr, josta en ollut ikinä kuullutkaan ja pyrin vastaisuudessakin pysymään kaukana.


Seuraavana hypätään pari settiä eteenpäin XY Furious Fists nipun pariin joka sentään sisälsi yhden EX kortin. Joka kuitenkin onnistui olemaan Conkuluriakin tuntemattomampi Hawlucha. Joten vieläkin melko hidas aloitus.


Kolmantena 2015 ilmestynyt XY Roaring Skies joka ajallisesti on jo kuudes (noin kuudes) setti XY sarjassa.
Boosteri  onnistui pitämään sisällään täyskuvaisen Winona trainerin. Yhtä tuntematon kuin edellisetkin, mutta säilömisen arvoinen.



Winonan jälkeen siirryimme XY Angient Origins pakkauksen pariin. Josta onnistuin vetämään ehkä näiden boosterien harvinaisimman kortin Mega Tyranitar EXän joka luonnollisesti pelastettiin muiden korttien joukosta muovitaskuun.



XY Breakpoint sisälsi jo mukavan määrän tunnistettaviakin otuksia. Ultrare jäi kuitenkin tällä kertaa löytymättä ja tyytyminen oli holo Suicuneen joka korttina tuntuu jostain syystä hiukan poikkeukselliselta... näin kuvan asettelun puolesta.



XY Breaktrough joka olisi näköjään pitänyt aikajanalla asettaa Breakpointin paikalle.... noh sellaista sattuu. Breaktrough onnistui kuitenkin lämmittämään ehkä eniten. Vaikka mitään huikeita harvinaisuuksia ei pussi pitänytkään sisällään oli korttien joukossa mukava määrä tuttuja ja vähemmän tuttuja moneja. Ja näköjään olen tahtomattani alkanut keräämään myös Break kortteja joita Evolutions setin myötä on kerääntynyt.


XY Fates Collide alkaa olemaan jo aika uusimpia korttisettejä. Vuosi kuitenkin on jo 2016.
Boosteri oli ehkä surkein kaikista avatuista. En pitänyt korteista, harvinaisin otus oli Delphox (Vilijonkka). Ehkä paras kortti omasta milestä oli Felix Fossil Omanyte.
Lord Helix has risen!



XY Steam Siege jatkoi aikalailla edeltäjänsä mitään sanomattomalla linjalla. Mukava Foongus on ehkä mainitsemisen arvoisin kortti.


Evolutions setin myötä saavumme jo aikalailla tähän päivään. Monen epäonnistumisen jälkeen pussukka piti sisällään Dragonite Ex kortin ja Surfing Pikachun. Harmillisesti mitään uutta ei löytynyt tällä kertaa. Mutta silti parhaimpien yksilöiden joukossa tämä paketti.



Viimeisimpäni poistumme XY seteistä aivan uuteen Sun&Moon sarjaan jota kohtaan odotukset olivat ehkä turhan korkealla. Olisin toivonut nappaavani jonkin harvinaisemman kortin kuin Krokotiilin... sillä tämä on luultavasti ainut SunMoon boosteri jonka ikinä hankin. Aion kuitenkin kerätä Alola alkuiset otukset.... Alolo Rattata, Raticate, Meowth, Persian, Crimer, Muk, Digglet ja Duggtrio, mutta ne onnistun nappaamaan pikkurahalla yksittäin.




Yhteenveto:
Mikään XY sarjan nipuista ei juurikaan herättänyt sisäisiä riemun kiljahduksia saati intoa settien pariin palata. Harvinaisten korttien etsintä oli kuitenkin ihan mukavaa ja vaikka olen tottunut keräämään korttini yksittäisinä kappaleina on boostereiden availussa oma hohtonsa.
Mielenkiinnolla jään myös odottamaan mitä postauksen tuleva toinen osa tulee pitämään sisällään, jos postin kulkua osaa yhtään arvioida palaan asiaan ensiviikon alkupäivinä.