tiistai 20. joulukuuta 2016

Mysteerilaatikko.



Jouluun tiettävästi kuuluvat monenmoiset paketit, mutta tätä pakettia ei ole tarkoitus aivan lähiaikoina avata. Se on jo viikon verran lojunut komeron perällä ja on arvoitus kuinka pitkään se tulee sielä vielä lojumaan.
Paketin sisältöön on kuitenkin tarkoitus palata ensi vuoden puolella jonain vielä määrittelemättömänä ajankohtana. 



torstai 15. joulukuuta 2016

Pokémon Go'un seuraava sukupolvi

Nythän on niin, että "kauan".... ehkä turhan kiivaasti, ainakin jos internettiin on uskominen.., odotettu Pokemonien seuraava aalto on viimein rantautumassa puhelimiimme. Ei täydellä volyymillään, mutta ilmeiseti pikkuhiljaa pala kerrallaan.
Tästäkin on jo moni, mikäli jälleen on internettiin uskominen, mielensä  pahoittanut. Miksi ei kaikkia 100+ uutta kerralla, miksi vain kourallinen.
Haluatteko todella, että pelin jumittavat alku ajat jälleen palaisivat? O.o


Ditto ei sinällään kuulu toiseen generaatioon. Mutta sekin tässä jokunen viikko sitten näki päivän valon ja on siksi mainitsemisen arvoinen. En tiennyt Didosta ennenkuin sen sattumalta löysin naamioituneena ensimmäiseksi vastaan tulevaksi Pidgeyksi jonka sinä päivänä vaivauduin nappaamaan.


Näin joulun kunniaksi on luontoon vapautettu myös tonttulakkipäinen Pikachu, mikä nyt sinällään on ihan mukava pieni lisä ja keino levittää joulun sanomaa. Sinänsä Pikachu tontun ajanjakso olisi voinut olla hiukan lyhyempi, sillä ei se nyt mikään kovin harvinainen löydös taida olla. Itselläkin ihan etsimättä niitä on jo kertynyt neljä.


Omasta mielestäni, ehkä kuitenkin Pikachua parempi lisä on toisen generaation ns. vauva Pokémonit jotka voivat kuoriutua vain munista. Togepi, Pichu, Igglypuff, Cleffa, Magby, Elekid, Smoochum ja Tyrogue (joka jostain syystä on joutunut syrjinnän kohteeksi eikä ole päässyt vielä peliin muiden mukana) Mutta sitä edeltäneet seitsemän otusta ovat jokaisen lyödettävissä, mikäli vain jaksaa kävellä tarpeeksi.
Mikä sekin ilmeisesti on hiukan jakanut mielipiteitä. Kun kaiken tämän odotuksen jälkeen vaavi muodot pitäisi olla helposti löydettävissä eikä, että niiden takia joutuisi vielä kävelemäänkin. Mikä nyt minusta vaan taas on typerää ininää. Kehitys kaarensa alkuvaiheessa olevien otusten kuuluukin kuoriutua turvallisesti munasta lämpimässä hautomossa eikä lyötyä lumen keskeltä lojumasta.


Omalle kohdalle ensimmäiseksi uutuudeksi osui Cleffa. Moni jonka olemassaolon olin tyystin unohtanut. Se kuoriutui aivan hetki sitten 2km munasta jonka tänä samaisena aamuna olin sattunut löytämään. Kaikki pikku otukset eivät ole yhtä vähäisen matkan päässä. Osa on ottanut paikkansa 5km, osa 10km munista. Jos ennen 2km munasta kuoriutui Pikachu on sen paikalla nyt Pichu tai jos ennen 10km munasta kuoriutui Magmar on sen paikalla nyt Magby jne....



Pokédex on myös kokenut pieniä muutoksia toisen aallon rantautuessa. Vauva muodot ovat ottaneet oikean paikkansa kehitys kaariensa aluista jo koko lista on päivittynyt entistä pidemmäksi.


En tiedä tarkkaan mikä on tämän hetkisen Pokedexin viimeinen numero, ilmeisesti jossain 250 pintaan. Elekid esimerkiksi on 239:äs Moni, eli Cleffastakin on vielä jonkin verran matkaa listan häntäpäähän.

 Mutta. Jos nyt ihan rehellisiä ollaan. Se on ihan hyvä, että Pokemon Go pyrkii kehittymään, aktivoimaan hiipuilevia pelaajiaan. Mutta jostain syystä tunnumme saamaan kakkea muuta kuin mitä olemme odottaneet. Varmasti moni on hamsteroinut tarvittavia nameja toista generaatiota silmällä pitäen ja odottanut sen tulevaksi.
Itse haluaisin, että Pokémonien vaihtomahdollisuus tehtäisiin viimein todeksi, sitä nyt kuitenkin lupailtiin aikoinaan jo Pokemon Go trailerissa. Siinä missä olen säilönyt nameja olen myös säilönyt tuplakappaleita tietyistä otuksista siinä toivossa ,että pystyisin ne vaihtamaan toisiin tupliin joita myös on säilötty minua silmällä pitäen. Se kuitenkin on iso osa Pokémonin ydintä, mahdollisuus vaihtaa. Jos minä löydän viisi Dratinia ja toinen ei yhtään, olisi mukavaa jos voisin vaihtaa otukseni johonkin joka minulta taas on onnistunut pysymään piilossa... Kuten Snorlax.
On myös hiukan hassua, että toinen Generaatio tulee jo vaikkei ensimmäistäkään ole saatu vielä päätökseen. Missä ovat legendaariset linnut tai Mew ja Mewtwo. Miksi joulun/uuden vuoden kunniaksi ei niitä julkaistu? Yksi Pokémon vuosi olisi saatu päätökseensä, olisi voitu aloittaa toinen.
Voi tietysti olla, että joulu tuo vielä tullessaan lisää yllätyksiä... luultavasti tuokin... ja valittamiseni osoittautuu turhaksi. Ihan toivottavaa, että näin tapahtuisi.





maanantai 12. joulukuuta 2016

Final Fantasy XV

Kuten jo edellisessä postauksessa mainitsin Final Fantasy peli sarja on minulle etäisesti läheinen. Tiedän pelit, osan niiden hahmoista ja vielä suuremman osan vastaan tulevista otuksista. Fantastinen vertailupohjani kuitenkin rajoittuu FFX, FFX-2 ja FFXII peleihin joista viimeisintä kirjainyhdistelmään tahkosin Ps2 aikoina lukuisia tunteja ja josta voin sanoa erityisesti pitäneeni.


Mutta nyt ollaan tultu vuosikymmen ajassa eteenpäin ja kehitys on ollut mitä positiivisinta. Muistan kuinka ensimmäiset trailerit tulevasta FFXV:stä ilmestyivät joskus 2006, silloin peli kulki vielä nimellä.... FFXII Versus. Eli se olisi ollut numerollisesti seuraava Final Fantasy jonka pariin olisimme XII jälkeen päätyneet. Näin ei onneksi kuitenkaan tapahtunut. FFXV:tä ei olisi pystytty mitenkään toteuttamaan PS2.... PS3 ehkä..ehkä. Hyvin epävarmasti...
Kymmenen vuotta siihen siis meni ja odotus oli sen arvoista.


Aikoinaan oli aika kun en jaksanut innostua mistään muista peleistä kuin valtavista avoimen maailman samoiluista joissa puuhaa riitti lukuisiksi tunneiksi vielä itse tarina osuuden päätyttyä.
TES Skyrimin jälkeen innostus virtuaaliseen samoamiseen jotenkin hiipui, pelit tuntuivat liian isoilta ja aikaa vieviltä. Ajatukseni siirtyivät lineaarisempiin digitaalisiin seikkailuihin. Mutta FFXV myötä into tutkia valtavaa pelimaailmaa on jälleen hiukan herännyt.


En osaa yhtään arvioida kuinka suuri FFXV maailma on. Se ainakin tuntuu suuremmalta kuin Skyrim tai Fallout 3/4. En tiedä onko se sitä, mutta aivan julmetun laaja se on joka tapauksessa.
Se myös näyttää todella hienolta. Sanotaan ettei grafiikoiden pitäisi olla pelissä pääaasi, niin kyllä itse jätän mieluusti monet kökömmän grafiikan pelit pelaamatta jos vaihtoehtona on FFXV

Katsokaa nyt noita riisipalloja! :O

Kauhean pitkälle en ole pelissä tarinan puolesta vielä päässyt etenemään. Enemmänkin vain haahuillut sinne tänne tehden erinäisiä sivutehtäviä ja etsiskellä tutkittavaa.


On jo melko varmaa minkä tulen valitsemaan omaksi tämän vuoden pelikseni. Siinä taistossa ei kauhean kovaa kilpailua tulla käymään.
Kaikesta ylistyksestä huolimatta FFXV on kuitenkin joitakin ominaisuuksia jotka hiukan häiritsevät. Hahmojen kehitys esimerkiksi tuppaa itseltä täysin unohtumaan ja on jollaintavalla kovin mitään sanomatonta, en oikein aina edes tiedä mitä uusia kykyjä ja parannuksia availen taitopuista kunhan vaan saan AP pisteeni käytettyä. Toisena harmillisempana seikkana pidän sitä, että avoimuudestaan huolimatta suurin osa pelimaailman teistä ja kinttupoluista on reunustettu kätevästi ylipääsemättömin kallion jotten kukaan vaan pääsisi poikkeamaan reitiltään turhan kauaksi. Edes autoteiden reunakaiteiden yli ei usein pääse hyppäämään vaan on kiltisti etsittävä kaiteeton kohta tai portaat. Vaikka prinssi Noctis Lucis Caelum pystyykin teleportailemaan paikasta A paikkaan B polvenkorkuiset metallikaiteet ovat hänellekin ylitsepääsemätön este.


Mutta nuo pienet vaivaavat yksityiskohdat ovat melko toissijaisia muun pelin rinnalla. Ei haittaa vaikka et olisi ikinä Final Fantasyjä pelejä pelannut, FFXV sopii niin veteraaneille kuin ensikertalaisillekin.


Suosittelen! 👍👍👍

torstai 1. joulukuuta 2016

Fantasioiden kohti joulua


Final Fantasy on siinä mielessä mystinen peli saaga, että vaikka en ole kyseisiä pelejä juurikaan pelannut ne kuitenkin ovat minulle jollain tavalla läheisiä o.O....... jos ymmärrätte mitä tarkoitan.

En edes lähde arvailemaan koska FF sarja on saanut alkunsa... ja kaikki voipa googlekin on tähän hätään turhan kaukana.. Mutta tiedän sen olleen aina osa pelitietoisuuttani, edes jollain tasolla.

Joskus aikakausia sitten muistan pelanneeni Final Fantasy X:ää ja X-2, muistan myös etten pahemmin niistä osannut innostua. Jotenkin tällainen vuoropohjainen taistelu systeemi ei oikein jaksa innostuttaa.


Mistä pääsemmekin luontevasti käsittelemää World of Final Fantasya joka tuo FF universumin rakastetuimmat hahmot ja möttiäiset yksien kotelon kuorien väliin. WFF:än alkukosketus oli ihan innostuttava. Pokemon historiani tuntien erilaisten otusten etsiminen ja kehittäminen toivat ison osan tuohon innostukseen. Mutta ehkä peli on turhan pitkä pitämään täysin yllä tuota innostusta.
Suurin syy ajoittaiseen tylsistymiseen on yllättäen ruudulle iskostuvat otukset joita vastaan on kerta toisensa jälkeen tapeltava.
Maailma ei ole avoin, mikä on toinen syy siihen miksi tähän mennessä vain yksi FF peli on lämmittänyt mieltäni vuosien ajan. Kuten monessa muussakaan FF pelissä WFF:ään ei vastaan ryömiviä vihulaisia pysty havaitsemaan ennen kuin on liian myöhäistä. Etenet viisi metriä ja pam tapella täytyy, selviät otuksista mitättömällä vaivalla jatkat matkaa seuraavat viisi metriä kohdataksesi taistelun joka on täydellinen deja vu edellisestä jne...
En tiedä voiko WFF:ää hirveästi vertailla muihin FF peleihin. Se on ehkä enemmänkin tällainen spin of joka muistuttaa enemmän Kingdom Heartsia.
Pelillisesti WFF on ihan mukava. Se ei ehkä tempaise mukaansa, mutta toimiikin siksi parhaiten pieninä annoksina.


Vaikka en on vielä Final Fantasyn uusinta installaatiota päässyt kokeilemaan pystyn jo nyt melko varmasti sanomaan, että pidän siitä. En ehkä samalla tavalla kuin erästä aikaisempaa FF:ää, sillä olen vanhempi ja tylsempi kuin kymmenisen vuotta sitten.
Mutta se vähän mitä olen viidennestätoista FF episodista saanut tietää riittää. Maailma on avoin eivätkä otukset iskostu tyhjästä. Sen lisäksi uusi avoin maailma näyttää aikasen hienulta.
En tiedä miksi tänään näkemäni pienen gameplay videon nähtyäni FFXV alkoi muistuttamaan hämmentävän paljon Gran Theft Autoa. En kuitenkaan anna sen häiritä alku odotuksiani vaan otan pelin vastaan odottavaisin mielin.


FFXV mukana tullut lappunen teki todeksi sen mitä olen jo vuosia odottanut. Odotin sitä koko PS3 aikakauden ja aina tähän päivään asti. Toki odotan vielä hiukan lisää, sillä ei kyseinen peli taida ihan vielä olla tulossa... Mutta ainakin se on tulossa.
Ainut Final Fantasy jota voin todella sanoa pelanneeni. En enää pysty muistamaan kuinka monta tuntia Final Fantasy XII:n uppoutui, mutta satoja niitä oli.
En tiedä kuinka paljon aika on muistoja kullannut. Toivoisin, että ei kovinkaan paljoa. Sinänsä en muista pelistä enää paljoakaan joten kun se vihdoin päätyy hyppysiini voi sitä tavallaan kaikkien näiden vuosien jälkeen pitää täysin uutenakin kokemuksena.
Siihen kuitenkin on vielä sen verran aikaa, että palaan asiaan enempi kun peli viimein julkaistaan.

Sitä odotellessa konsolissani luultavasti pyörii niin FFXV kuin WFF:kin.
Ainakin jouluun asti.