Kolmen postauksen putki. 1/3 Borderlands 2

Koska kaikki aikani kuluu tällä hetkellä Bloodbornea pelaten, päätin sen kunniaksi kirjoitella putkeen kolme lyhyttä postausta, peleistä joista tietämykseni rajoittuu siihen että ne hyllystäni sattuvat vain löytymään.
Ensimmäisenä suurennuslasin alle päätyy Borderlands 2 editioineen.


Borderlands on yksi (monista) niistä peleistä jotka eivät herättäneet sitten minkäänlaista kiinnostusta, jossain vaiheessa se kuitenkin tuli alelaarista napattua. Ja ensimmäinen osa olikin ihan mukava......Kakkos osaa on kehuttu paremmaksi ja se on saanut parempia arvosteluja, omaa mieltäni se ei jaksanut kovin kauaa viehättää, se tuntui liian samalta eivätkä loputtomasti vaihtelevat aseistus löydötkään jaksaneet enää innostaa kun niissäkin tuli usein 'tämä on jo nähty' fiilis.
Kuitenkin kun halvalla sain tuli tämäkin keräilyversio käytettynä hankittua.

Mukana matkassa taidekirja, Pandoran kartta, tarroja ja, toinen ei niin ymmärrettävä poikkeus figuurien saralla, Marcus heiluripää. Joka ei muistuta lainkaan esikuvaansa.






















Sekin olisi mielenkiintoista tietää, että miksi juuri Marcus, en koe että hän olisi millään laille kovinkaan ikoninen kyseiselle peli sarjalle. Miksei CL4P-TP eli Claptrap? Miksei? Osaako joku sanoa?

Nyttemmin olen viehättynyt TellTale Gamesin Tales from the Borderlands sarjaan, joka on ihan hyvää vaihtelua perus Borderlandsin rinnalla, omasta mielestäni parempikin.