sunnuntai 9. elokuuta 2015

Koska halvalla sai

Pidän lego palikoista, palapeleistä sun muista rakentelu näpertely sydeemeistä. Vaikka legot ovatkin ylihintaisia eikä pitkäjänteisyyteni harvoin riittää kunnon palapelin kasaamiseen. Kuitenkin kun kirpputorilla vastaan tuli avaamattomassa paketissa oleva 3D-palapeli ei kiusausta voinut vastustaan kun hintaakin oli vain viisi vaivaista euroa.


Näin jälkeenpäin ajateltuna sitä voi tuntea itsensä hiukan hölmöksi. Tällaiset palapelit juuri myyvät kansikuvan ja pakkauksen voimin sekä totaalisen itsensä huijaamisen johon jokainen 3D palapelin käsiinsä saava sortuu. Aivan kuin oikeasti A) Omat kyvyt riittäisivät palapelin virheettömään kasaamiseen B) Aivan kuin palapelin edes kykenisi virheettömästi kasaamaan kun puolet paloista ei edes sovi niihin suunnitelluille paikoille muuta kuin väkisin vääntelemällä. Lopputulos ei ole muuta kuin kolmevuotiaan piirustus jota vanhemmat kehuvat hienona traktorina vaikka sen oli tarkoitus esittää kissaa.


Kun ohjekin jonka numeroita kehotettaan seuraamaan on yhtä hebreaa kuin kiinan kirjainmerkit ikänsä suomen perämetsissä asuneelle ei loppu tulos voi olla muuta kuin......



No huonomminkin olisi voinut mennä...


Kuvat eivät tuo esiin rakennelmaan sen koko luhistuvassa komeudessaan. Kun jokaisen palan oli lopulta saanut väänneltyä paikoilleen sitä epäili että koko rakennelma laukeaa jännityksestään singoten palaset ympäri asuntoa.
Samaisella kirpputorilla oli pari muutakin saman sarjan rakennussarjaa ja hetken harkitsin, että olisi hankkinut toisen....Sillan jonka pituus oli huimat 75cm...... Mutta nyt on melko selvää, että tämä jää ensimmäiseksi ja viimeiseksi kolmenulottuvuuden palapeliksi seuraavaan kymmeneen vuoteen.

Toinen tällaiseen omatoimiseen käsin tekemiseen liittyy myös hetkenmielijohteesta toteutunut tekeleeni. Minähän en siis askartele kuin erittäin harvoin (ks. Nuka-Cola Quantum), se on minun ominaisten osaamisalueideni ulkopuolella ja kädentaitoni ovat yhtä hyvät kuin koulutetulla apinalla. Mutta kuitenkin tällaisen tekeleen omin pikku kätösin väkersin.











Joku aika sitten olin nähnyt kuvan vanhoista muoviukkeleista tehdystä lampusta joka oli mielestäni todella hieno. Mutta koska en muoviukkeleita omista.... enkä lamppua jonka ympärille rakentaa... päädyin perus tarpeettomaan ja tilaa vievään komeroon laitettavaan pöytä koristeeseen.



Kaikki kun näyttää paremmalta kultaisena maalia vähän pintaan niin TABAA!!! tällainen syntyi. Kaipa sitä nykypäivän standarteilla voisi taiteeksi kutsua.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti