Itselle God of War on hiukan kummallinen tapaus, vain hyvällä tapaa. Vanhaa God of Waria ei juurikaan ole enää nähtävissä. Peli on täysin toisenlainen kuin tähän tarinan pisteeseen johtaneet esiosat. Ja minusta tämä kasvutarina on todella onnistunut. Lineaarisen tarinan sijasta meillä on edessämme on avoinmaailma jonka tutkiminen ei pääty siihen kun päätarina saadaan päätökseen vaan tutkittavaa on vielä jäljellä paljon enemmän kuin mitä tarinan läpi samoaminen tarjoaa.
Entä tämä tarina sitten? Oliko se hyvä? Oli.
En tiedä millainen kokemus olisi jos ei aikaisempia pelejä olisi pelannut. Varmasti onnistunut kokemus, mutta itselleni ehkä parasta antia oli menneiden muistelu. Isäksi tulleen Kratoksen kurinalainen yritys kasvattaa pojastaan paremman miehen kuin mitä hän oli. Ilman tietoa siitä mistä mies on tulossa kokemus olisi ollut mielestäni hiukan puolittainen.
Aluksi se oli hämmentävää kohdata partasuinen hökkeliin vetäytynyt ukkeli, kirjaimellinen Ghost of Sparta, mutta tarinan alkumetreillä kävi jo selväksi, että näin on parempi. Pidän enemmän uudesta Kratoksesta kuin vanhasta. Toki hän ei enää eeppisesti varasta Haadeksen sielua tai..... revi Heliokselta päätä irti... Mutta nyt hänessä on toisenlaista eeppisyyttä, kasvua siitä mitä hän joskus oli.
God of War muistuttaa mielestäni enemmän Tomb Raideria aarteen etsintöineen sekä Last of Usia isä poika tematiikkoineen. Myös hyvin elokuvamainen tarinan kerronta oli suuri plussa, vaikka ohjaimeen ei välillä tarvinnut juuri koskea se ei haitannut.
Ehkä suuri silmiin pistävä ero aikaisempiin God of Wareihin oli seikka jota ei aikaisemmissa ole lainkaan nähty. Nimittäin huumori. Isän ja pojan kinastelu ja ainainen BOY! ottivat välillä hiukan koomisia piirteitä. Yksi mieleen jääneimpiä keskustelun pätkiä oli kun Kratos jäi kiinni naurahtamisesta jota hän ei tietenkään suostunut myöntämään. Olisiko vanha Kratos naurahtanut? Ei tietenkään. Myös sivuhahmojen virkaa toimittavat jörö ja bakteeri kammoinen kääpiö kaksikko sekä mukana roikkuva Mimirin pää toivat oman virneensä tarinan kulkuun.
Lyhyesti sanottuna God of War muistutti hyvin paljon onnistunutta Marvel elokuvaa.
Seuraavan osan odotus tulee olemaan pitkä. Jos uskallan veikata, ehkä Kratos Atreuksineen palaa 2021-2022 tienoilla. Voi olla, että tämäkin arvio on turhan aikainen, mutta ainahan voi toivoa. Sillä pieniä ja ei niin pieniä viitteitä tulevasta oli havaittavissa. Poikansa kuoleman myötä viholliseksi muuttuva ystävä, huolestuttava verhon takaa hetkeksi paljastuva tulevaisuutta ennustava seinämaalaus, loppuhuipentuman tieto siitä, että Atreuksen äiti kutsui poikaansa eräällä toisella nelikirjaimisella jumalnimellä kuin seuraavana mainittava ja yllätys lopun Thor. Joten antia kyllä on seuraaviinkin osiin. Pelissä on jopa pieni viite Egyptiin ja sen jumaliin, mutta en usko Kratoksen matkan sinne asti johtavan, ellei molempia mytologioita ympätä yhteen. Eiköhän Kratoksen ja Atreuksen norjan matka pääty Odiniin.... tuleeko sen jälkeen enää God of Wareja? Jotenkin en usko, mutta en tiedä. Ehkä Atreus jatkaa matkaansa isänsä jälkeen muihin mytologioihin.
Ja vaikka tarina on nyt ohi, tekemistä on vielä paljon. Tiedän jo, että hermoni tulevat venymään äärimmilleen etsiessäni Odinin korppeja, mutta todella haluan saada kaiken mahdollisen tehtyä. God of War on niitä pelejä joita vain ei voi jättää kesken, se olisi häväistys.
Jos jotain negatiivista pitäisi uusimmasta GoWista sanoa se olisi, että vastaan talsivat vihulaiset ovat vähän turhan geneerisiä kopioita. Siinä missä Kreikan mytologiasta oli ammennettu mieletön määrä ikonisia otuksia, minotaurukset, kentaurit, meduusat, kykloopit, harpyijat jne... Isommista otuksista puhumattakaan Hydra, Kraken..... ja ylipäätään lukuisat jumalat ja titaanit. Norjan otus anti rajoittui aikapaljon draugreihin eri muodoissa pieninä ja vähän isompina seassa jokunen vähän erikoisempi otus ehkä pahaenteisesti ilmassa leijuvat Valkyyrit ovat pelin mieleenpainuvin vastustaja.
Toisaalta taas pelin paino on enemmän tarinassa, joten vihulaisten puute paikkaantuu kyllä sillä.
Täysin puolueeton raatini antaa Kratoksen + pojan edesottamuksille arvosanaksi kuitenkin 9/10 ei aivan täydellinen mutta loistava kokonaisuus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti