Tässä aivan asuinalueeni tuntumassa on metsä jonne noin kahden viikon välein ilmestyy kasoittain jotain tiettyä otusta kaikkien keräiltäväksi. Viimeksi se oli Kabuto, jonka molemmat muodot itselläni jo oli mutta joka avovaimoltani uupui. Joten näin tiimipelaajana diili oli ihan hyvä.
Tänään kun arvioitu kaksi viikkoa oli jälleen kulunut teimme perinteisen metsä kierroksen, aivan järkyttävästä säästä huolimatta, ja Kabuton siasta vastaan tuli Abra, Kadabra ja niiden myötä...
Alakazam!. Jo aivan alkumetreiltä asti olen Alakazamia havitellut, Abrat ovat vain olleet tähän asti hyvin, hyvin, harvinaisia. Mutta nyt odotus on vihdoin ohi.
Ei sillä, etteikö Alakazamin saaminen olisi ollut jo aivan tarpeeksi. Hallussani olleesta 10km munasta kuoriutua pärähti Dratini jonka siivittämänä Dratini nami kasani ylitti sadan namin ja Bum!!
Vaikkakin näin esteettisistä syistä pidän enemmän Dratinista ja Dragonairista on Dragonite mitä oivallisin lisä Pokedexiin.
Eikä siinäkään vielä kaikki! Tänä samaisena aamuna haaviini tarttui viimeinen Squirtle.
En pahemmin perustanut uudenvuoden BullbasaurSquirtleCharmander tapahtumasta. Osittain siksi, että Venusaur minulla jo oli ja Blastoise hyvin lähellä. Charizard nameilleni voimme vain nauraa.
Kaikki tämä vain yhdessä päivässä. Ja jottei ilo vielä siihen loppuisi tällä samaisella viikolla Pokedex on päivittynyt parilla hiukan harvinaisemmalla otuksella.
Tauros ja Kangaskhan. Amerikkaan ja Australiaan rajoittuneet monit. Tietenkään en itse kyseisiä otuksia ole käynyt nappaamassa vaan gymejä riivaavan bugin ansiosta ne ovat tallentuneet Pokedexiini.
Muistetaan mainita myös Igglypuff |
Tässä aivan siedettävän matkan päässä on toinenkin Pokémon piste jonne ehkä määrätyn väli ajoin jotain tiettyä otusta ilmaantuu. Mutta sitä emme ole vielä ehtineet tutkimaan... ehkä tuuria on vielä jäljellä.
Sitten se alkaakin olla siinä. Kaikki Pokémonit saatu onnistuneesti kerättyä.... ajallisesti siihen luultavasti menee vielä seuraavat puoli vuotta. Mutta kuitenkin.
Vaikka odotan seuraavaa generaatiota en usko panostavani siihen niin paljoa kuin ensimmäiseen... jos ollenkaan. Varmasti on ihan mukava taas lyötää ja kerätä uusia otuksia. Mutta ne tuevat vastaan sitten kuin tulevat. Olen jo päättänyt, että yhtäkään toisen aallon otusta en lähde kävelytämään namien toivossa vaan namit saavat kertyä ihan vain nappauksien myötä. Kuskaan mukanani mieluummin jotain alkuperäisistä otuksista sitä vahvistaakseni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti