Pokémon Go Mewtwo ja 3. generaatio

Pokémon Go ussa on hetkensä. Viime aikoina on ollut hiukan hiljaisempaa... aika pitkään. Kuitenkin kuulun niihin pelaajiin jolle PoGo on ollut osa arkea siitä asti kun se ilmestyi ja niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, sitkeä yrittäminen näköjään palkitaan.

En koskaan uskonut saavani kutsua yhtään mihinkään. Tilastollisesti jaksan "raidata" ehkä kerran kuukaudessa. Näin kuitenkin kävi, että kun keskiviikko aamuna erehdyin PoGon aukaisemaan oheinen ilmoitus pärähti näkyville. Onneksi olkoon! En muista milloin, jos ikinä olen kyseisessä paikassa otellut mutta hei kuka niitä laskee.

Eniten epäilyksiä aiheutti osallistuja määrä. Onkohan siellä kuitenkaan ketään? Vain noin 80 ihmistä oli jaksanut vääntäytyä paikalle. Eli oli meitä jokunen. Lapsia ja aikuisia aika tasajaolla.
Mewtwo oli omasta mielestäni turhan helppo, puoli minuuttia niin kaveri oli kanveesissa ja kultainen vadelma sai sen niin haltijoihinsa, että raukka jäi kolmanteen palloon satimeen. Kaiken sen odotuksen ja hypetyksen ja ryhmäytymisen jälkeen kokemus oli vähän tulin, näin ja voitin... Mutta ei parane valittaa ihan tyytyväinen olen Mewtwohuni. Enkä usko, että kovinkaan pian uudestaan pääsen samaa kokemaan.

Ja kun Mewtwosta oli juuri ja juuri selvitty pamahti Halloween eventti kolmannen genin kummituksineen suoraan niskaan. Kaikki se spekulointi kolmannen genin tulemisesta. Jouluksi tulee! Eiku ensi kevääksi. Ehkä kuun lopulla, parin viikon päästä. Halloweenin aikana. EI! Se tuli tänään.
Tai ainakin hyvin pieni osa siitä.... joka tuli laitettua pakettiin puolessa tunnissa... onneksi on vielä 12 päivää eventtiä jäljellä.

 

 

 

 

 

 

 

 

Jos joku on aiemmin Pokémon aiheista horinaani ehtinyt lukemaan. Tietämykseni on rajoittunut ensimmäiseen generaatioon... joka on ollut minulle se ainut oikea ja blaablaablaa.... Toisesta genistä oli aikoinaan hyvin pieni käry, että mitä se pitää sisällään. Nyttemmin se on otettu täysin omakseen PoGon myötä ja näin tulee käymään myös kolmannelle generaatiolle. Hirveän hyvin en ole kartalla monenkirjavista otuksista ja moni musta silhuetti tulee olemaan täysi arvoitus ennen kuin pääsen itse paikanpäälle toteamaan mistä möröstä on kyse.

Halloweenin kummitus kuusikko jäi aika nopeasti mieleen jo ennen kuin yhtäkään oli ehtinyt löytää, mutta loput 129 saattavat sisältää jokusen melko tuntemattomana pitkään pysyttelevän yksilön.

 

Joskus harhaisena kuvittelin, että PoGon pelaamiseni hiipuu tulevien genien myötä. Kun en tiedä muista ja ne ovat niin kummallisia...ne muut.. ja... ja lapsuus.

Ja kakat! Se ei ole muuttunut siitä yhtään mihinkään. Kakkos geni painettiin läpi ihan samalla raivolla kuin ensimmäinenkin ja nyt nurkan takana siintävä kolmas generaatio on jotain uutta ja odotettavaa. Jotain tuntematonta johon voi tutustua.

Sillä niin se vain on. En koskaan lapsena tutustunut muihin geneihin, juurruin ensimmäiseen enkä uskaltanut innostua uusista. Nyt kun katselen kaikkia kolmea tullutta ja tulevaa... Eivät ne niin hirveästi toisistaan poikkea.

 

 



 

Ainiin, Halloweenin kunniaksi jälleen myös yksi hatutettu Pikachu... Onkohan Niantic vielä ihan tosissaan hattujensa kanssa vai onko kyse jo enemmänkin vitsistä.....

 

 

Hyvää, tulevaa, Halloweenia kaikille!

 



Unravel VS Crash Bandicoot N Sane Trilogy

Pitkällisen hiljaiselon jälkeen palamme asiaan. Hirveästi ei kirjoittelun aiheita ole ollut, tai olen itse turhan tarkka aiheideni laadusta. Kirjoitan vasta silloin kun minusta tuntuu, että minulla on asiasta jotain sanottavaa joka päiväisen lätinän sijasta. Kaikki populaarikultturelli aikani on kulunut Final Fantasy XII:tä pelatessa, eikä siitä hirveästi löydy enää jutun juurta. Peli on hiukan jämähtänyt viime metreille ja mieltäni on alkanut kaivelemaan ajatus siitä että 100% jää haaveeksi.

Niinpä päästäkseni tauolle FFXIIstä päädyin hankkimaan parikin uutta peliä... koska halvalla sain. Näin jälkikäteen ajateltuna toisen hinta laatu suhde oli edelleen erittäin huono.
Sen sijaan, että turinoisin vain toisesta asetan pelit vertailussa vastakkain.
Kuten otsikko jo ennustaakin kyseessä ovat pelit Unravel, jonka sai storesta vaivaisella 4.90€ ja Crash Bandicoot sarjan uudelleen...remasterointi O.o...vaiko julkaisu.. Noh, eipä tuolla niin suurta väliä.

Joskus aikaisemmin ihmetellessäni miksei Crash ole palannut eläkepäiviltään uuden sukupolven konsoleille saatoin mainita, etten ole koskaan aikaisemmin kyseisen marsupilamin edesottamuksia tullut seuranneeksi. Olen aikalailla ollut ulkona koko PS1 aikakauden.
Joten ajattelin, että ehkä vihdoin olisi aika kokeilla mistä olen jäänyt paitsi... Jos retrospektiivisesti pitäisi nyt ajatella mistä jäin paitsi niin suunnattomasta...... turhautumisesta, tv ruudulle huutamisesta ja ehkä hajonneesta ohjaimesta. Nyt kun ikää ja itsehillintää on tullut lisää jäljellä on vain suunnaton turhautuminen.

Pelin sopii olla haastava kyllä. Usein kaipaakin sitä... Mutta kun haastavuus alkaa syömään pelin hauskuuta alkaa mopo liukumaan metsää kohden. Kun seitsemänkin kertaa joutuu aloittamaan saman kentän yhä uudelleen ja uudelleen ja lopulta onnistuu pääsemään maaliin. Tunnelma ei ole JESH! MÄ TEIN SEN! vaan "ONNEKSI SE ON VIHDOIN OHI!" (sysää ohjaimen sivuun sulkee laitteiston ja katoaa paikalta)

(...ja palaa hetken kuluttua toisen pelin pariin) En tiedä onko oikeutettua verrata kahta melko lailla eri kategorian peliä keskenään, mutta teen sen nyt kuitenkin. Molemmat kuitenkin ovat tasohyppelyitä ongelmanratkaisu elementeillä höystettynä. Mutta siinä missä Crash aiheuttaa harmaita hiukkasia aivokuoren pintaan... o.O Unravel on mukavan leppoisa ajanviete peli, välillä itsensä tuntuu hiukan hölmöksi kun ei vaan keksi, että mitä mitä pitäisi tehdä. Kuinka pääsen tuon kumpareen yli ilman, että lankahanuri hukkuu mutalammikkoon. Ja kun vihdoin ratkaiset ongelmasi ja peli etenee. Fiiliksesi on Ahaa, noin se siis tehtiin! Olet tyytyväinen aikaan saannokseesi ja itsekseen myhäillen jatkat kohti uusia vastoin käymisiä.

Alkuperäinen ajatukseni oli Crash peliä hankkiessani, että pelaan sen läpi ja myyn sen sitten pois. Alunalkaenkaan en tuntenut sen suurempaa tunnesidettä kyseiseen tekeleeseen ,että olisi tuntenut tarvetta omistaa sitä yhtään sen pidempään. Tuo ajatus tuntuu nyt kovin kaukaiselta ja voi olla, että Crash Bandicoot löytyy hyvinkin pian huutonetin sivuilta ihan kohtuullisen käypään hintaan.
Olen nyt hermoja kiristellen onnistunut konttaamaan Crashin pari ensimmäistä saarta enkä usko kestäväni kovin paljoa enempää. Peliä ei tarvitsisi korjata paljoa niin voisin pitääkin siitä sillä minulle pelin suurin ongelma on kuvakulma ja ohjattavuus. En tiedä olenko jo niin vanha, että syvyysnäköni on alkanut hiukan heittämään, mutta suurimman osan ajasta Crashiä pompottaessa on miltei mahdoton arvioida mihin kohtaan hän laskeutuu... Useimmiten ohi kohteesta. Etäisyys vastaan tulevaa vihulaiseen on myös usein arvaamaton. Välimatka ei ollutkaan niin pieni/suuri kuin olit kuvitellut ja JEI! Alusta taas aloittakaamme!
Ja viimeisenä kontrollit eivät välillä tunnu oikein vastaavan. Hyppää! Ei hypännyt. Juoksi alas kielekkeeltä. Hyppää! Ei hypännyt. Hyppäsi puoli sekuntia myöhemmin ja joutui lihansyöjäkasvin kitaan.

Joten kun kaikkea edellä mainittua on joutunut kestämään tunnin alkaa mielenkiinto peliä kohtaan kaikkoamaan. Suljet sen, otat levyn pois koneesta, laitat sen koteloonsa, unohdat hyllyyn ja alat pelaamaan viihdyttävämpiä, leppoisempia ja onnistumisen tunteita tuottavampia pelejä kuten... Dark Souls tai Bloodborne.... tällä kertaa kuitenkin Unravel, vaikka kaikki kolme täyttävätkin samat kriteerit.

Voi olla, että jos olisin viettänyt lapsuuteni Crashin parissa mielipiteeni saattaisi olla toinen... tai aika olisi kullannut muistot joita ei enää kannattaisi pilata. Mutta nyt se on mitä on, vaikka miten yrittäisi paneutua asiaan ja jaksaa jatkaa yrittämistä en vain saa väännettyä itseäni sellaiseen mielentilaan jossa Crash alkaisi tuntumaan hauskalta ja viihdyttävältä jatkuvan raivon partaalle ajamisen sijasta.

Joten kantani on melko selvä. Jos näistä kahdesta tulisi valita suosittelen lämpimästi Unraveliä. Se on viihdyttävä, mukaansa tempaava, sopivan haastava, näyttää paremmalta..... Juu, ei tarjoa pelattavaa yhtä moneksi tunniksi, mutta kuten eräässä mainoksessa sanotaan Suuruus tulee pienessä paketissa.