Viikko ulkomailla ja ehtii jo unohtaa miltä puolenasteen pakkanen tuntuu.
On myös hyvin ankeaa huomata kuinka nihilistinen oman asun ympäristön Pokémon tarjonta on.
Etelän lämmössä näkyi silmänkantamattomiin Magicarpeja, Totodilejä, Dratineja, Omanytejä ja jokunen Digletti. Mitään edellä mainituista en voi sanoa juurikaan koto suomesta löytäneeni. Täällä minua odotti surullisen tutut Pidgeyt, Rattatat ja Spearowt
Erityinen tavoite etelän reissun aikana oli napata otus joka on saatavilla vain päiväntasaajan tuoltapuolen.
Jos en huomioi Mr. Mimeä jonak jokainen eurooppalainen kykenee vaivatta löytämään. On korsola ainut "maanosa"kohtainen otus jonka omistan ja jonka hyvin suurella todennäköisyydellä tulen koskaan omistamaan.
Corsoloita tuli jokunen takataskuun napattua. Ihan siltäkin varalta mikäli sikäli joskus saisimme pitkään odotetun mahdollisuuden vaihtaa otuksiamme. Corsola voi olla silloin aika kovaa valuuttaa.
Mainittakoon myös, että sain vihdoin ja viimein Gyaradoksen (kuvaa ei saatavilla)
Minulta meni miltei kahdeksan kuukautta kerätä 280 Magicarp namia ja alle viikko........ no realistisesti ehkä jokunen tunti on lähempänä totuutta.... loppujen 120 namin keräämiseen.
Jos löytämästäni 10km munasta olisi kuoriutunut Hitmonlee... joka ei enää edes voi munasta kuoriutua.... olisin saanut ensimmäisen generaation pakettiin. Mutta koska tuuri ei voi ylittää olemassa olevia rajoitteita jäi Hitmonlee tälläkertaa vielä saamatta.
Sitä odotellessa jahti jatkuu entiseen malliin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti