Roope Ankan Elämä ja Teot sekä kaikki siltä väliltä.

Aku Ankka tuo jokaisen suomalaisen tuntema antisankari, on luultavasti edelleen osa monen lapsen, nuoren ja miksei aikuisenkin joka viikkoista elämää. Omalla kohdalla ainakin Aku Ankan keskiviikkoinen ilmestyminen oli lapsena viikon yksi kohokohdista. Iän karttuessa Ankan lukeminen kuitenkin hiipui, lehti tilaukset lakkasivat olemasta ja lehden lukeminen loppui oikeastaan kokonaan.
Mutta jo lapsena tunsin erityisen suurta vetoa Don Rosan piirtämiin sarjoihin ja kiinnostus niitä kohtaan on säilynyt aina tähän päivään asti, niitä voi lukea yhä uudelleen ja uudelleen kyllästymättä.

Kaikki kirjojen tarinat löytyvät hyllystä myös lehti versioina.

Rehellisesti sanottuna Rosan Ankka sarjat ovat minulle ainut ja oikea Ankka aiheinen sarjakuva. Suurin syy lehden lukemisen hiipumiseen on ollut tarinoiden tason jyrkkä lasku joka on jatkunut aina tähän päivää asti. Tällä vuosikymmenellä en enää tilaisi Aku Ankkaa, enkä halua lukea yhtäkään liukuhihna tuotettua taskukirjaa joiden tarinoiden sisältö on aneemista räpellystä Rosan piirtämiin sarjoihin verrattuna, joiden suunnitteluun ja luomiseen on oikeasti nähty ja käytetty paljon vaivaa ja aikaa.

Ehkä erityisimmin Rosan tarinoissa on viehättänyt tarina jatkumo johon kaikki tarinat sijoittuvat, ne ovat kuin yhtä suurta elämänkertaa, sarjoista on löydettävissä lukuisia viittauksia aikaisempiin seikkailuihin, joskus jopa tuleviin. Monia pieniä yksityiskohtia jotka elävät tarinasta toiseen, jotka ovat olleet olemassa jo Rosan edeltäjän Carl Barksin teoksissa. (kuten Lordi Ohrapään haarniskasta pilkottava luuranko)

 

 Kaikkien sarjojen joukosta on melko lailla mahdoton valita yhtä ylitse muiden, kaikki tarinat ovat omalla kohdalla tasavertaisen mieleenpainuvia. Sammon salaisuus tulee kuitenkin ehkä ensimmäisenä mieleen jos jonkinlaista listaa täytyisi alkaa kasaamaan, se että Amerikkalainen sarjakuvan piirtäjä päätyy tekemään tarinan pienen Suomen mytologiasta on monella tapaa ainutkertainen......kokemus. Esille nostettu mestahrivarash Arpín Lúsénen alter ego Musta Ritari on myös yksi ensimmäisenä mieleen tulevista sarjoista, se taisi olla varhaisimpia Rosan sarjoja joita lapsena päädyin lukemaan jo kauan ennen kuin tulin tietoiseksi yleisliuotin Kertalaakin maankeskipisteeseen johtaneesta syntytarinasta. Omana itsenään Musta Ritari on myös luultavasti suosikki pahikseni kautta Ankka sarjojen historian.



Sarjakuva sovituksen Väinämöinen on todennäköisesti.....



...paljon esikuvaansa eeppisempi.

 

Fiktiivisten hahmojen ja sisällön lisäksi Rosan sarjoissa on myös paljon, ainakin omia nauruhermoja kutkuttavaa huumoria, sekä aidosti informatiivista tietoa historiasta, sen henkilöistä ja merkittävistä tapahtumista sekä monesta muustakin asiasta.

 

 

Ehkä tärkein ja suurin syy siihen miksi Rosan sarjat ovat minua viehättäneet on, edellä mainittujen seikkojen yhteenlasketun kokonaisuuden lisäksi se, että Rosan tarinoissa on tiettyä syvyyttä, ne eivät ole vain hauskoja seikkailu kertomuksia. Vaan kuten jo alussa mainitsin, tarinat ovat kuin yhtä suurta elämänkertaa johon mahtuu paljon muutakin kuin vain humoristista aarteenmetsästystä.

 

 

....kuten eivät Ankanpojatkaan ole veljenpoikia.

Harvinaiset kylmät väreet selkäpiihin nostattava aukeama.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Myös Pikku Apulaisen syntytarina selviää



 

Kovin olen harmissani siitä surullisesta tosi seikasta, että Don Rosa on lopettanut piirtämisen jo miltei vuosikymmen sitten. Eli uusia Rosan tarinoita ei enää tule, ellei joku yritä astua hänen saappaisiinsa ja jatkaa Ankkojen historiikkia yrittäen tavoitella samaa tarinallista tasoa kuin oppi-isänsä. Näin tuskin tulee tapahtumaan. Mutta onneksi voi tyytyväisenä tukeutua siihen tosiasiaan, etteivät Rosan tarinat vanhene ne tulevat kestämään uudelleen lukemista vielä vuosikymmeniä eteenpäin. Vaikka itsekin olen lukenut kaikki Rosan tarinat vähintään neljä kertaa, on niihin aina ilo palata, enkä usko että olen vieläkään löytänyt/huomannut kaikkia yhteneväisyyksiä tarinoiden välillä.

Luultavasti tämän kirjoitus projektin innoittamana päädyn lukemaan jokusenkin tarinan. Olen jopa yrittänyt houkutella avovaimoani Rosan tuotannon pariin, mutta en ole ainakaan vielä havainnut hänessä kovin suurta innostusta kyseisiä tarinoita kohtaan.

 

 



 

 

Mainittakoon vielä, että tätä blogi tekstiä suunnitellessani otin lähemmäs kuusikymmentä kuvaa Ankka kirjastostani, ehkä noin puolet sain mahdutettua tähän postaukseen. Huomion arvoisia kohtia olisi ollut vaikka kuinka paljon, liikaa. Joten mikäli, et ole pahemmin lukenut Rosaa suosittelen lämpimästi tutustumaan, mikäli Aku Ankka on sinulle uusiasia näistä sarjoista kannattaa aloittaa....... ja oikeastaan unohtaa kaikki muut.

Kuvien joukkoon mahtui myös Tuomas Holopaisen Don Rosan kanssa yhteistyössä tehty pari levyllistä musiikkia Roope Ankan Elämästä (The Life And Times Of Scrooge), mutta täysin tilallisista syistä jätän sen nyt kokonaan kuvittamatta.

 

 

 

 

 

 

Vaikka kuinka yrittäisin, en saa kuvia ikinä menemään kuten haluaisin.