Vuohi simulaattori

Että mikä oli?

 

Koska Bloodbornen DLC ei ole lähimainkaan tuloillaan eikä Fallout 4:kään ilmesty vasta kuin marraskuussa, sitä päätyy selailemaan pleikkari storea jotain ajanvietettä etsien. Jostain käsittämättömästä syystä Vuohi simulaattori oli peli jota ei vain pystynyt ohittamaan.

Kaikkia simulaattoreita ja monia muitakin pelejä mollaava Goat Simulator vajaamielisine vuohineen on jotain niin absurdia, täysin tarkoituksella kieliposkella jotenkin sinnepäin kyhätty kokonaisuus, että lopputulos on ollut jopa hyvä.

Vuohi tsimulaattoria ei ole tarkoituskaan ottaa vakavasti, sitä ei voi, eikä sitä kannata ottaa vakavasti. Se on täysin aivotonta typeryyttä parhaimmillaan ja sen kaltaisille peleille on minusta paikkansa hyvien, suurten, lukuisia tunteja vaativien pelien rinnalla. Goat Simulaattorilla voi hyvin nollata aivonsa täysin. Kokeilla, säntäillä sinne tänne ja katsoa mitä tapahtuu. Pitää hauskaa yksin tai yhdessä enintään neljän muun pelaajan kanssa.

Vaikka peli itsessään on hyvin pieni ja kaiken kokemisenarvoisen ehtii kokemaan parissa tunnissa, on pelissä paljon onnistumisen tunne potentiaalia, monia eri mini tehtäviä joista suurimpaan osaan törmää täysin vahingossa.

Vuohella on myös pimeä puolensa

Mitä pidemmälle Vuohi simulaattorissa "etenee" sitä ylempään potenssiin älyttömyys kohoaa ja valittavaksi tulee erilaisia vuohi mutaatioita, kuten enkeli/paholais vuohi, Skyrimia parodioiva Goatborn, muiden lajien edustajina pingviini, kirahvi, strutsi ja valas vuohet sekä monta muuta häiriintynyttä mutaatiota.

Pelin ainut haaste jonka jokainen trophyjä hamuava tulee kohtaamaan on piinallinen Flappy Birdia imitoiva Flappy Goat jonka parissa helposti tulee kuluttaneeksi piinallisen puoli tuntisen ellei pahimmassa tapauksessa jopa enemmänkin.

Mutta tunne kun vihdoin onnistuu yhtä nappia rämpyttämällä ohjaamaan lentokyvyttömän vuohen kuvatuksensa turvallisesti kymmenen esteen ohitse on todella, todella helpottunut.

Tätä tekstiä kyhätessäni sain tietää, että Vuohi simulaattoriin on myös ehkä tulossa lisäosia O.O jotka kaiketi on jo aikaa sitten julkaistu tietokoneelle, mutta nyt rantautuisivat myös Playstationeille. Jos näin on niin hienoa, en usko että vajaamielisen vuohen seikkailuihin aivan heti kyllästyy.

Koska halvalla sai

Pidän lego palikoista, palapeleistä sun muista rakentelu näpertely sydeemeistä. Vaikka legot ovatkin ylihintaisia eikä pitkäjänteisyyteni harvoin riittää kunnon palapelin kasaamiseen. Kuitenkin kun kirpputorilla vastaan tuli avaamattomassa paketissa oleva 3D-palapeli ei kiusausta voinut vastustaan kun hintaakin oli vain viisi vaivaista euroa.

Näin jälkeenpäin ajateltuna sitä voi tuntea itsensä hiukan hölmöksi. Tällaiset palapelit juuri myyvät kansikuvan ja pakkauksen voimin sekä totaalisen itsensä huijaamisen johon jokainen 3D palapelin käsiinsä saava sortuu. Aivan kuin oikeasti A) Omat kyvyt riittäisivät palapelin virheettömään kasaamiseen B) Aivan kuin palapelin edes kykenisi virheettömästi kasaamaan kun puolet paloista ei edes sovi niihin suunnitelluille paikoille muuta kuin väkisin vääntelemällä. Lopputulos ei ole muuta kuin kolmevuotiaan piirustus jota vanhemmat kehuvat hienona traktorina vaikka sen oli tarkoitus esittää kissaa.

Kun ohjekin jonka numeroita kehotettaan seuraamaan on yhtä hebreaa kuin kiinan kirjainmerkit ikänsä suomen perämetsissä asuneelle ei loppu tulos voi olla muuta kuin......

No huonomminkin olisi voinut mennä...

Kuvat eivät tuo esiin rakennelmaan sen koko luhistuvassa komeudessaan. Kun jokaisen palan oli lopulta saanut väänneltyä paikoilleen sitä epäili että koko rakennelma laukeaa jännityksestään singoten palaset ympäri asuntoa.
Samaisella kirpputorilla oli pari muutakin saman sarjan rakennussarjaa ja hetken harkitsin, että olisi hankkinut toisen....Sillan jonka pituus oli huimat 75cm...... Mutta nyt on melko selvää, että tämä jää ensimmäiseksi ja viimeiseksi kolmenulottuvuuden palapeliksi seuraavaan kymmeneen vuoteen.

Toinen tällaiseen omatoimiseen käsin tekemiseen liittyy myös hetkenmielijohteesta toteutunut tekeleeni. Minähän en siis askartele kuin erittäin harvoin (ks. Nuka-Cola Quantum), se on minun ominaisten osaamisalueideni ulkopuolella ja kädentaitoni ovat yhtä hyvät kuin koulutetulla apinalla. Mutta kuitenkin tällaisen tekeleen omin pikku kätösin väkersin.

Joku aika sitten olin nähnyt kuvan vanhoista muoviukkeleista tehdystä lampusta joka oli mielestäni todella hieno. Mutta koska en muoviukkeleita omista.... enkä lamppua jonka ympärille rakentaa... päädyin perus tarpeettomaan ja tilaa vievään komeroon laitettavaan pöytä koristeeseen.

Kaikki kun näyttää paremmalta kultaisena maalia vähän pintaan niin TABAA!!! tällainen syntyi. Kaipa sitä nykypäivän standarteilla voisi taiteeksi kutsua.

Taskuhirviöt iskevät jälleen...... O.o ????

 

Blogittamiseni on ollut pienoisella tauolla koneelleni sattuneen äkillisen koneuhreja vaatineen tapaturman takia. Mutta nyt kun vuosia palvellut Toshiba on haudattu taloyhtiön jätekatokseen ja sille on valittu arvoisensa seuraaja, voimme jälleen jatkaa....

 



Noin neljä kuukautta on vierähtänyt siitä kun tein ensimmäisen Pokémon aiheisen postaukseni jolloin niin sanottu keräilyni oli vasta aivan alkutekijöissään. Silloisilla korteilla ei ollut kunnon sijoituspaikkaa, ne olivat vain kasautuneet osaksi asunnon irtaimistoa.



Nyttemmin kortit on järjestelty kahteen kansioon

Ja "ylimääräisillekin" korteille.....

...on löytynyt sijoitus paikat



 Jo viimeksikin höpisin siitä kuinka erilaiselta keräily näin vanhemmalla iällä tuntuu, jostain syystä sitä ei lapsena osannut suhteutua kortteihin juuri mitenkään sen kummemmalla tavalla vaikka itse edustan juuri sitä ikäryhmää johon ensimmäinen Pokémon aalto iskeytyi..Silloin ne olivat vain, jotain kortteja. Nyttemmin olen vasta käsittänyt sen kuinka eksponentaalisesti kokoelma tulee kasvamaan, ellei sitä tiukasti sido keskittymään vain ja ainoastaan johonkin tiettyyn osa-alueeseen.

Itse otin tavoitteekseni kerätä kaikki alkuperäiset 151 Pokémonia. Se tavoite on nyt täytetty.

And then along came

Hankkimieni korttien mukana vain usein sattui olemaan myös paljon muutakin kuin vain niitä tiettyjä kortteja joita itse juuri sillä hetkellä etsin...... joten..

Team Rocket sarja oli yksi muiden mukana kerääntyneistä sarjoista.

Dark korttien rinnalle tuli myös Light kortit

 

Kuten myös jokunen Promo kortti joihin aion nyt suurempien sarjojen loputtua keskittyä

Gym Heroes/Gym Challenge sarjat ovat myös tulleet tutuiksi.

Myös joitakin Trainer kortteja on alun epävarmuuden jälkeen tullut säästeltyä

Korttien lisäksi mukaan on tullut myös muu Pokémon irtaimisto jota on korttien mukana sattunut tulemaan.

Kolme peltistä kortti rasiaa... vaikkakin uudemmista sarjoista.



Vanha Pokémon kortti pakkaus



Sääntövihkonen...



...jollaista en ole eläissäni nähnyt vaikka se lapsuuteni aikainen onkin.



Jokunen kuula



Ja jokunen komerosta löytyvä pallo.



Myös uudempia kortteja on tahtomattaan kerääntynyt vaikka alkuperäinen vannotus oli, että keskityn vain alkuperäisiin Pokémoneihin. Vaikkakin hyvin iso osa uudempien sarjojen edustajista on jatkanut matkaansa erinäisten verkkokauppojen kautta uusille omistajille, vai jotkut harvat ja valitut ovat saaneet luvan jäädä.
Vanhempien Pokémonien uusinta versioiden kohdalla on hyvin paljon ollut kyse puhtaasta sympatiasta.

Tuhansien korttien joukosta lyötyisi jos jonkinmoista esiteltävää, mutta tällä hetkellä ehkä eniten huomion arvoisen paikan on ansainnut Weezing joka luulee olevansa Nidoking.

Pokémon korttien keräilyni rauhoittuu nyt luultavasti loppu vuodeksi, en aio haeskella niitä yhtä suurella antaumuksella kuin tähän asti, "puuttuvia" kortteja kun ei enää ole kovinkaan paljoa. Täytyy hetkeksi hengähtää ja vähän katsella mihin suuntii sitä kannattaisi kokoelman suhteen rönsyillä..........Sekä pitää taukoa ja säästää Fallout 4:seen :P

....vielä joitakin....

Loppuun...

...kokoelmani..

...kortteja.